Päivitellään kun keretään taas.

Tässä kuitenkin ihan tuore kuva parivaljakosta!

 

Kaikenlaista ollaan tässä taas puuhailtu. Match showssa käytiin reenaamassa oikeeta näyttelyä varten, mutta siitä sähellyksestä ei oikein ole kirjotettavaa. Reeneissä ollaan myös käyty ja kait nekin asiat pikku hiljaa edistyy. Kunhan vaan ehtis/jaksais ahkerasti reenailla myös kotona. Tuntuu vaan koulu vievän ihan liikaa aikaa ja energiaa...

Kunnon näyttely oli pari viikkoa sitten ja ihan mukavasti meni. Arvostelu oli hyvä ja Nici sai erinomaisen, mutta käytöksessä on vielä hieman harjoteltavaa. Päivä oli kuitenkin mukava kokemus ja opettavainen ja vinkkejä saatiin paljon! Kiitos vaan tukijoukoille! Ja iso kiitos Suskulle kun esitti riiviön!

 

 

Täällä taas.. Hyvin on tääkin homma vaan jäänyt. No koitetaan taas kovasti parantaa tapoja.

Meille kuuluu paljon uutta, ollaan muutettu tampereelle, työt on vaihtunu kouluun ja Nici kanssa ollaan käyty reeneissä nyt muutaman kerran. Nopeesti on aika mennyt, lauantainahan nämä riiviöt täyttävät jo yhden vuoden!

Tähän väliin taas todettakoon, että meillä on koirat ripuloinu taas oikein urakalla. Nicillä ei oo tällästä tainnu ollakaan sitten viime kirjoitusten tai ainakaan näin rajua, että on sisällekin tullu. Lotta alotti la-su välisenä yönä ja se jatku sunnuntain. Sitten maanantai-iltana oltiin lenkillä ja Nicillä alko sillon. Eilen tiistaina sitten oli pakko mennä kouluun ja Nici jäi yksin kotiin ja oli sitten ressukka ripuloinu ja oksennellu sisällä. Riisikuurilla on nyt molemmat ollu ja Lotalla alkaa helpottaan jo ja Nicikin oli tänään pärjänny ihan hienosti. Kipeehän se on vieläkin, aika vaisu ja tavoistaan poiketen nukkuu mun sängyssä.

Tampereella ollaan viihdytty oikein hyvin, lukuunottamatta parin kuukauden takaisia välikohtauksia koirapuistossa ja näyttelyharkoissa, ei olla menossa uudestaan niihin! Mutta oikeeseen näyttelyyn sen sijaan ilmottauduttiin! Pikkusen jännittää... onneks siihen on vielä aikaa ja tukijoukkoja on tulossa paikalle! :)

Reenit on pidetty lähinnä bortsuvoimin, ja ollaan otettu kaikenlaisia tokon alkeita. Tosi kivaa on ollu ja hyödyllistä. Eilen jäi väliin sairastelun takia.

Tän verran nyt alkuun, lisää sitten kun jotain "järkevää" taas päästään puuhaileen.

Pari kuvaa vielä:

Tulokset tuli jo viime viikolla mutta eipä oo tänne asti vielä päätyny. Eli periaatteessa ei kokeista löytyny mitään epänormaalia, kaikki arvot oli kunnossa jne. Syödään nyt antibioottikuuri loppuun ja kokeillaan tuota uutta ruokaa. Josko sitten olis herkkämahasuudesta?

Uusimpana asiana meillä on nyt se, että meillä asuu tuholainen!! Oli tässä yks päivä syöny mun hienolta pehmokoiralta silmän ja lyhentäny valkosta karvatupsua hännässä :D Tiiä sitten mikä siinä on kun ei silläkään saanu olla niitä karvoja siellä... Sama ongelmahan meillä on Nicin oman hännän kanssa. No, toisena päivänä oli syöny oman pentupetinsä patjasta kulman.. Ja tänään sitten, Lotan kopan koko pohjan! Taitaa tykätä enemmän tommosesta ilmastoidusta versiosta.

Muuten menee ihan jees, ollaan harjoteltu takapihalla pysymistä ja muutakin pikku reeniä. Oon aika ylpee tuosta kun on niin kuuliainen pihalla jossei oo vielä paljoo häiriöö :)

Sisäsiisteys asiasta pitää mainita, että parisen viikkoo sitten tuo otus kusi röyhkeesti seinään/kaapin kulmaan.. Muuten menny ihan hyvin, tosin yhdet ihme kakit tuli sisälle yhtenä aamuna :o yleensä kyllä on malttanu oottaa et päästään pihalle.

Lotan kanssa menee ihan jees, tosin Nici yrittää "pomottaa" sitä esim. ruokailutilanteissa, jos siis me ite syödään. Lotta väistää aina, mutta en kuitenkaan tykkää tommosesta käytöksestä. Sais Lottakin vähän pitää paremmin puoliaan. Pitkä pinna mummolla.

Siin taas lyhykäisyydessään kuulumisia, koht nukkumaan, saas nähä kuka tunkee kainaloon. Mähän meinaan päätin taas että Nici ei nuku sängyssä... (muutakun sillon kun mä "nukun".. tai kun se on nätisti kylki kyljessä tai....)

Oltiin siellä lekurilla perjantaina, pojusta otettiin verikokeita ja nyt siis odotellaan tuloksia. Nici oli oikein reipas poika itse tutkimuksissa, mutta odotushuoneessa hillui sitten sitäkin enemmän...

Saatiin antibioottikuuri ja kun lääkärinkin mielestä Nici on edelleen tosi laiha niin kokeillaan nyt taas uutta ruokaakin, suolistoruokaa jonka pitäis imeytyä paremmin.

Nyt on ollu jo ihan hyvävointinen, mutta ruokavalio on edelleen riisiä+raejuustoo ja uusia nappuloita pikku hiljaa enemmän.

Mainitsemisen arvonen asia on kynsienleikkuun super hieno onnistuminen! Ennen ollaan tapeltu ja koira on rimpuillu äidin sylissä kun oon ite yrittäny leikata, mut pari kertaa oon jo yksin leikannu ihan vaan sillai et N seisoo paikallaan ja mä napsin kynsiä. Tänään ei siinäkään rimpuillu vaan oli oikein mussu<3

Se täytyy vielä todeta, että onneks otin pennulle vakuutuksen, Lotalla kun sitä ei ollu ja ihan muutama sata euroo pulitettiin aika tarkalleen  2vuotta sitten kun lopulta paljastu et oireiden syynä oli märkäkohtu.

 

Loppuun vielä Kirsiltä ja Keira-äipältä saatu haaste:

Taas. Ja nyt se vasta paha onkin. Penneli pyysi! viime yönä 3 x pihalle ja tänään aamulla touhu on jatkunut. Halleluja, et mulla on töistä tänään vapaa. Ois meinaa ollu silläkin tukalat paikat tänään yksin kotona ja mulla töiden jälkeen ois ollu mukava ylläri. Tää on ihan mahdotonta! Viimeks sunnuntaina oli mahas jotai häikkää ja oli taas yllärit sängyssä mut ei se kuitenkaa iha löysää sillon ollu. No tänään päivä alkanut ulkona ravatessa ja pehvaa pyyhkiessä. Väliin mahtu parit oksennuksetkin.

Oon aina halunnu pitkäkarvasen koiran kun Lotta on lyhytkarvanen, mut nyt talven myötä ja ripulin säestäessä on tullu ne huonot puoletkin esiin.

Huomiselle on lääkäriaika kun tuntuu jo niin epäilyttävältä et melkein viikottain on ripuli. :( Ei oo kivaa kellään.

Sunnuntaisen jälkeen pojulla on porttikielto mun sänkyyn, mut on se jo parina aamuna lipsunu. Vaan ei tänään! En kaipaa ruskeita viiruja lakanoitani sävyttään. Nyt hää makoilee ihan suht tyytyväisenä Lotan kopassa, mut voisin veikata ettei sielläkää ihan parhaat tuoksut oo kun ei olla vielä kunnon pesulla käyty. Vaisultakin reppana vaikuttaa, mut on se pari kertaa Lottaa koittanu haastaa matsiin.

Noin muuten N on ihan mammanpoika :) Toinen on niin lutunen kun tulee ihan kiinni kun vaikka istun jossain ja odottaa rapsutuksia (on alkanu tajuun et se on kiva juttu eikä tarvi rimpuilla karkuun) ja nauttii niistä.

Alkuviikosta ollaan taas oltu juoksemassa ja kyl N nautti sielki vapaudesta! Hengattiin myös kaupungilla ja olihan tuo viel vähän säikky. Ihmisiä ja koiria tosin pitäis kaikkia moikata kun ne on niiiiin ihania. Yks mies pysähty silitteleen ja kun hyssyttelin Niciä ettei hyppis nii tää vaa tuumas et "ei haittaa, samanlaine hyppykeppi meillä on kotona".

Myö koitetaan selvitä tää päivä ja huomenna sitten päästään sinne lääkärille. Saa nähä mitä sanotaa. Onneks meen huomenna vasta iltaan niin N:n ei tarvi olla kun pari tuntia yksin. Vaikka ehtiihän siinäkin ajassa vaikka mitä tapahtua.

Koitan ens kerralla kirjotella mukavemmista asioista.

...vaikka ei täälä mitään ookkaan kuulunut.

Plaah, eipä taida olla kovin järkevää pitää blogia kun ei ikinä jaksa tänne kirjotella.

Pentukurssi oli ja meni. Empä tiedä tuliko sieltä oikein uutta tietoa, mutta ainakin saatiin mukavia koirakokemuksia Niksulle. Hirmu villinä N siellä oli ja sähläsi koko ajan, mutta ihmekös tuo, että kierrokset nousee uudessa paikassa. Ihan jees kuitenkin kokonaisuudessaan.

Meillä on nyt syynissä ruoka. Kun aattelin kokeilla toista merkkiä, mutta nyt tuntuu että siitä menee vatsa löysäks. Voi olla että on vaan totuttelukysymys, mutta ei viittis ihan 15kg säkkiä ostaa turhaan...

Ollaan säännöllisen epäsäännöllisesti reenailtu kaikenlaista. Hihnakäytös mm. on vielä ihan kamalaa!! Remmissä puhistaan, äristään, muristaan, riekutaan... +vedetään. Tämä siis työnalla. Mörköilyt on ehkä ihan vähän helpottanu, ja nyt viime kertoina irti ollessaan on ollut jopa kuulolla ihan mukavasti.

Viime viikolla oltiin taas juoksentelemassa ja kyllä oli koirilla kivaa! Ekaa kertaa jopa leikkivät sillai, että N:llä on lelu ja Lotta juoksee takaa (..ja haukkuu..) :) Kiva kiva. Muuten Lotta lähinnä kyttää luoksetulo nakkeja ja N vetää rallia ympäriinsä.

Se on kyllä jännä kuinka koirien kans on hyviä ja huonoja päiviä. Huonoina tuntuu niin masentavalta ja on valmis lyömään hanskat tiskiin, mutta onnistuneista päivistä saa taas hirmusesti uutta puhtia kaikkeen touhuiluun. Onneksi noita ihan persiilleen menneitä päiviä on vähemmän. Voi johtua omastakin mielentilasta ja stressistä, ja yritänkin sillon välttää tilanteita koirien kanssa joissa saatan itte ärsyyntyä. On ne kuitenkin loppujen lopuks aika mussukoita.

Tänään kuitenkin palo päreet ihan täysin Lotan kanssa. oltiin vakkari irtiolo-paikalla. Päästin Lotan ensin autosta ja se suuntasi suoraan puskaan, luulin että käy vaan tarpeillaan. Otin Nicin ja lähdettiin sen kans kohti jäätä. Huutelin Lottaa. Huusin uudestaan. Vihelsin. Uudestaan. Eikä näy. Siitä sitten takasinpäin ja näköyhteyden jälkeen uudestaan huutelua. Ei mitään reaktioo. Toinen vaan pehva pystyssä hangessa. Menin luokse ja yritin vielä hyvällä. Ei mitään. Tässä vaiheessa oli jo ärsytyskynnys ylittyny ja nappasin pannasta kiinni ja kiskasin sieltä hangesta, ja saakeli, Lotta nappas kiinni!!! Olin niin raivona! Ei oo ennen tollain reagoinu, hitto. Eikä siellä ees ollu mitää elukkaa (ainakaan enää...) vaan jotain paskaa vaan. Siitä sitten kunnon muistutus mitä tuli tehtyä ja pannasta talutus autoon ja sinne jäi. Lähettii Nicin kaa sitten kaksin jäälle. Ja ihme, ei ees jääny huutaan autoon.

Nici oli oikein hieno, mennä rallatteli ja nautti! :) Ja tuli kutsusta nakille, hieno mies.

Kuitenkin hellyin suurimpien sauhujen päästyä ulos ja hain Lotankin jäälle, hihnassa tosin. Jäällä sai sit olla irti kun luotin siihen, että siellä ei mitään suurempaa kiinnostuksen kohdetta voi olla, eikä ollutkaan.

Loppuaika olikin sitten ihan huippua!:))) Ekaa kertaa uskaltauduin jäälle ja luntakin satoi mukavasti :) Mikäs siellä kävellessä ja koirien menoa ihaillessa.

Mun mussukat<3

 

Vois taas kirjotella jotain kuulumisia, kun ne kovin nihkeesti tuntuu tänne päivittyvän.

Ollaan siis alotettu pentukurssi Nicin kanssa! Ensimmäinen koirallinen kerta oli viime keskiviikkona ja tänään taas illalla mennään! Oli aika perusjuttua viimeks, mutta ihan hyvää harjotusta kuitenkin. Innolla odotetaan iltaa!

Kotosalla ollaan reenailtu kaikenlaista, Nicin bravuuri on tällä hetkellä tassun anto :) Pari kertaa kokeilumielessä koitin sitä ja nyt tuo tarjoo sit joka tilanteessa. Oppi varmaan kaikista jutuista nopeimmin tuon. Perusasento namin avulla on jo aika kiva, en vaan uskalla ottaa namiapua pois vielä ettei mee pilalle.

Pihalla hilluminen on aika kaameeta, siis tuossa omassa pihassa. haukkuu ja vuhisee ja pöhisee koko ajan siellä vaikka ei mitään missään oliskaan... Ja sitten vasta konsertti onkin pystyssä jos jotain oikeesti näkyy! Huh. Remmilenkit on myös vielä aika kaaosta, vetää meinaan kun veturi. On niin kevyttä olla Lotan kanssa kaksin lenkillä kun ei tarvi pelätä, että käsi irtoo.

Eilen oli hieno kokemus kerrostalosta. Ollaan siellä ennenkin käyty, mutta siitä on jo vähän aikaa. Rappuset oli ihan kamala juttu! Jarrut kii heti portaikon alussa. EIkä meinannu ees syliin saada kun toinen oli niin pieni ja niin maassa kiinni. Mutta kun pari askelta sai houkuteltua niin sitten menikin koko portaat. Olis mennyt seuraavaankin kerrokseen ;) Alaskin meni ihan ongelmitta, tosin sellaista vauhtia ja välillä peruuttamallakin, että jos hihnaa ei olisi ollut ois voinu tulla aika pahaa jälkee. Käytiin myös pesutuvalla kellarikerroksessa ja tää oli myös tosi jännää. Hienosti kuitenkin pieni selviytyi tästäkin.

Sisäsiisteys alkaa olla jo tosi hyvin hallussa, joskus lirahtaa pissit ihan vahingossa (ja sit tietty nää maha sekasin -jutut.....), mutta edelleen menee reilut 8h päivät ja 10h yöunetkin hyvin pidätellen.

Matkustus sitten onkin taas vaihteeks mennyt väärään suuntaan sujumisen kannalta. Kiljuu edelleen usein alkuun ja pidemmillä matkoilla lentää laatta väistämättä. Tuntuu et aina kun saa auton parkkiin, mutta ei vielä ehdi ulos nii toinen siellä puklaa. Ehkä se on siitä kun auto pysähtyy "pitkän" matkan jälkeen...? Ikävä ihminen on nyt ottanut penneliä kauppamatkoillekin autoon istuun ja kiljuun ja nämä sujuukin yleensä oksentamatta. Eli pikku matkoja paljon lisää!

Kasvu ei ole ollut mitään kovin huimaa, muutama päivä sitten punnitsin ja painoa tais olla 8.9kg. Ikää tulee huomenna jo 5kk! Iso poika :)

Lotan kanssa reenattiin viime viikolla kaikenlaista ja voi kun oli hauskaa! Intoa oli niin mahottomasti! Pakkia harjoiteltiin ja aika kivasti hoksas naksulla idean :) Hieno tyttö.

...taas. Eilen oli taas Nicin masu sekaisin jostain. Niin sekaisin, että ei pystynyt pidättelemään ja oli tehnyt tarpeensa ja myöskin oksentanut, mihinkäs muuallekkaan, kun mun sänkyyn! Ei ollut ihan löysää, mutta limaista. Tää on jännä juttu, että miks sänkyyn? Lattialla ei ollut taaskaan mitään... Kuitenkin nukkuu itse samassa sängyssä, hmm. No ei siin mitää, meikä sit pyykkäili ennen töihin lähtöö ja jäin kauhulla odottamaan mikä odottaa kotiin tullessa. Onneksi silloin ei ollut mitään tullut. Ei ihmekään, kun en antanut päivällä ruokaa. Illalla sitten sai piimää, vähän raejuustoo ja muutaman raksun. Otetaan kevyesti, vaikka ei varsinaista ripulia ollut päivällä, mutta kun kuitenkin okseni ja aamusta oli ihan ruikulia ja toissapäivänä myös. Yö meni ihan ok, ja nyt saa taas jännätä miten pärjää hirmu pitkän päivän kun oon töissä. Huomenna olin aatellut lähteä kaupunkikävelylle, mutta saa nähdä millainen pojan kunto on.

Mitäs mitäs. Tää blogihan oli muuttunu ihan kummalliseks, menee taas aikaa kun tutustuu mistä löytyy mitäkin.
Meno on jatkunut meillä tasaisena, mitään suurempia kommelluksi ei ainakaan heti tule mieleen. Tosin toissapäivänä pelästyin että Nici oli nielaissut ison luun palan, kun se yhtäkkiä hävisi. Luuta ei edelleenkään ole näkynyt ja Nicillä oli eilen masu sekaisin.... Mahdollisuus on, että Lotta naposteli sen, mutta sillä oli samaan aikaan omakin luu eikä ole aikaisemmin tuollaisella vauhdilla saanut sitä syötyä.
Ollaan parina iltana koko jengin voimin käyty lenkillä. N:llä on hirveä kiire koko ajan, remmi kireellä painelee eteenpäin. Kun pysähdytään, myös N on nätisti paikallaan, mutta liikkeelle lähdössä ottaa mahtavan spurtin. Muutenkin nuo äkkilähdöt ovat sen bravuureita... Sängyltäkin kun pomppaa niin näyttää kun hyppäisi huvikseen ensin korkealle ilmaan ja sitten vasta laskeutuu alas, vaikka alas pääsisi nopeammin ja helpommin suuntaamalla hypyn heti alkuunsa alas. Ei tee hyvää kintuille tuo. Täytyy seurata.
Ensimmäinen "isompi" tuho on löytynyt. Äiti löysi keittiöstä yhden jyrsityn listan kulman. Tämä on tapahtunut pidemmällä aikaa, niin iso aikaansaannos se on. Eikä tuota ole huomattu, kun aina jyrsiessään sen on täytynyt kuolata lista märäks, jolloin väri on sama kuin muualla. Kuivana sen vasta huomaa.
Laiskuuskohtaus on iskenyt, mutta nyt tarvii ryhdistäytyä. Sosiaalistumista otetaan oikein urakalla kun pakkaset laskee! Ehkäpä ensi viikolla aloitamme virallisen pentukurssinkin ja muutenkin kotosalla tarvii jatkaa reeniä. Lotankin lenkit ovat lyhentyneet näiden järkkyjen pakkasien takia (aamullakin yli -20). Ei sillä etteikö itse tarkenis, mutta kun Lotta nostelee tassujaan jo viidenkin minuutin pihalla olon jälkeen. Ja sellasilla 10 asteen pakkasillakin koko koira on tärissyt lenkin jälkeen. Lieneekö sitten vanhemman koiran vaivoja.
Nicillä on ilmennyt uusi omatoiminen harrastusmuoto. Lussutus. Peittojen ja tyynyjen kulmat ja esim housujen puntit ovat niin nam! Se ei revi niitä hajotusmielessä, imeskelee vaan jonkun kulman ihan märäks suiroks. Annettiinkin sille sitten oma lussu, tollanen vanha sideharsovaippa. Ja eilen vissiin juuri tuo lussu irrotti ylhäältä keskeltä hampaan, jonka sain talteen! Edessä on jo komea uusi hammasrivistö! :)
Eilen painoa oli 8.1kg. Ikää nytten eri laskutapojen mukaan joko huomenna täyteen tuleva 19vkoa=4kk 3vkoa tai 4kk 10pv.